CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

USKONTUNNUSTUS


Tänään Suomen evankelisluterilainen kirkko saa uuden arkkipiispan Kari Mäkisen.
Seurakuntalainen.fi sivusto kertoo, että
"Mäkisen mukaan uskontunnustukseen on mahdollista yhtyä, vaikka ei uskoisi Jeesuksen neitseestäsyntymään." Evankelisluterilaisen kirkon jatkuvasta uskon perustotuuksien kiertelystä, kaartelusta ja julkisesta kieltämisestähän on tullut arkipäivää. Onko silti ihan sama mihin piispa tai joku muu papin "viittaa" harteillaan kantava sanoo uskovansa tai kieltää uskovansa?


Elämä -lehden haastattelussa piispa Mäkinen pohtii:
- On mahdollista kysyä, vaikuttaisiko ratkaisevasti sinun suhteeseesi uskontunnustukseen, jos tutkimus osoittaisi että neitseestäsyntyminen on tullut alkukirkon opetukseen vasta ympäröivän kulttuurin vaikutuksesta?

Toimittaja esittää jatkokysymyksen:
Eikö teille olisi ongelma, jos Jeesus olisi syntynyt luonnollisella tavalla ja sitä olisi alettu selittää kreikkalaisen filosofian vaikutuksesta neitseestäsyntymiseksi?
- En näe siinä ongelmaa. Voisin silti täysin sydämin yhtyä uskontunnustukseen. Yrittäisin ymmärtää, miten kirkko on juuri näin halunnut ilmaista sen, että Jumala syntyi ihmiseksi, argumentoi piispa Mäkinen.


Lause "yrittäisin ymmärtää" tuntuu olevan kirkon piispojen ja papiston joka päiväistä kielenkäyttöä siinä ympäristössä, jossa Herra ei ole enää Jumala, Raamattu ei ehdotonta Jumalan sanaa, Jeesus ei ollut koskaan neitseestä syntynyt jne.
Se sijaan kirkko paapoo ja yrittää ymmärtää ymmärtämättömyyteen asti homoja hyväksyen heitä papin virkoihin, tappelee naispappien viroista jne.

"SIKISI PYHÄSTÄ HENGESTÄ, SYNTYI NEITSYT MARIASTA"


Haastattelussa otetaan kantaa sisällöllisesti neitseestäsyntymään ja sen läsnäoloon uskontunnustuksen osana. Mutta sen eteen tuoden esille mytologisia piirteitä kreikkalaisesta jumalatarustosta.
Mitä tapahtuu, jos usko Jeesukseen ja neitseestä syntymä kielletään todellisensa tapahtumana, jonka takana oli jumaluuden kolmas persoona, Pyhä Henki?
Kristus inhimillistetään ja hänen jumalallinen alkuperänsä varastetaan.
Evankeliumit osoittavat selkeästi Jeesuksen saanen alkunsa Pyhän Hengen vaikutuksesta, ei luonnollisen, miehen ja naisen välisen seksuaalisen kanssakäymisen kautta (Luuk.1:34-35).

JOHTOPÄÄTÖKSET


Eräässä tv:n ajankohtaisohjelmassa runsaat neljä vuotta sitten huumeiden käytöstä vapautunut Jeesukseen uskova nuori vasta argumentoi osuvasti kantoihin, jossa Jeesuksen yliluonnollinen sikiäminen Pyhän Hengen aikaansaamana kiellettiin.
Hän sanoi:
"Jos et usko, että Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasra, jos et usko, että Jeesus kuoli ristillä sinun syntiesi puolesta, jos et usko, että Jeesus nousi oikeasti kuolleista ja elää, niin silloin sinä et ole kristitty!"

Vasta valituksi tullut Helsingin tuleva arkkipiispa Irja Askola sanoi radiohaastattelussa, että armolle on valtava tiaus.
Pitää paikkansa, mutta Johannes julisti Jeesuksesta, että hän oli täynnä armoa JA totuutta (Joh.1:14)!
Jos siis arkipiispan suulla kielletään kristinuskon keskeisimmät teesit, mitä tolkkua on koko kirkon sanomalla, jota se valikoiden julistaa?

Jos teesit ovat teesejä ilman sisältöä, on jotain hukassa.
Miksiköhän Paavali (myös Jeesus, Joh.10:14-15) puhui Jumalan henkilökohtaisesta ja persoonallisesta tuntemisesta?
Lieneekö vain kirjallinen tehokeino, vaiko jotain suurempaa...?

Uskontunnustus syntyi tilanteessa,jossa kristinuskon keskeisimmät totuudet ja sitoutuminen näihin totuuksiaan haluttiin ilmaista selkeällä yhteisellä uskontunnustuksella. Uskontunnustus ja sen sisältötekijät sulkivat posi kaikki niin sanotut kristilliset teesit aidosta kristillisyydestä, jotka hylkäsivät Kristuksen neitseellisen syntymän, Jumalan ihmiseksi tulon Pyhästä Hengestä, Jeesuksen ruumiillisen ylösnousemuksen, Jumalan kolminaisuuden jne.
Joka tämän tunnustuksen lausui yhdessä muun kristillisen seurakunnan kanssa, erottui muista uskonnoista ja uskomuksista Kristuksen seuraajaksi.
Arkkipiispan lausunnot nousevat varsin mielenkiintoiseen valoon.
Toisaalta, ainahan on se mahdollisuus, että lausumme suuren joukon keskellä tunnustuksia, sydämistämme niihin koskaan sitoutumatta.
Mitähän kristinuskon peruspylväitä murretaan papiston suulla seuraavaksi?

"Kun peruspylväät murretaan maahan, mitä voi vanhurskas tehdä?"
Herra pyhässä temppelissänsä, Herra, jonka istuin on taivaassa - hänen silmänsä näkevät, hänen katseensa tutkii ihmislapset;
Herra tutkii vanhurskaat, mutta jumalattomia ja niitä, jotka vääryyttä rakastavat, hänen sielunsa vihaa" (Psalmi 11:3-5).


Kysymys ei ole uskonnosta...

"sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon".
Apostoli Paavali,
2.Tim.1:12

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo piispojen ja monien pappien luopumus raamatun sanasta on ikävää tosiasiaa tänään. Blogissasi olleet piispojen kiertelyt ja kaartelut uskon ytimen ja pelastuksen evankeliumin keskeisten asioiden ja tukipylväiden ympärillä johtavat seurakuntaa harhaan. Ei tunnu olevan rohkeutta evankeliumin ytimen puolustamiseen kun tämä yleinen mielipide ei hyväksy näitä perustotuuksia. Suomalainen perus ihminen kun luottaa yleensä pappiin jolla on liperit kaulassa jos tämä tarpeeksi vakuuttavasti tuudittaa totuutta etsivän ihmisen "lapsikasteen armo riittää" linjalle. Ymmärrän täysin esim. Leif Nummelan piispaboikotti kirjoituksen ja olen samalla linjalla hänen kanssaan.