JUMALAN TAHTO JA JOHDATUS Osa 2

LAAJAKANGASNÄKYMÄ

Samankaltainen johdatus mitä me saatamme kokea elämässämme on nähtävissä myös Raamatun ihmisten elämäntarinoissa.
Tutkipa vaikka uskon isä Aabrahamin elämää. Jumala salli Aabrahamin valita ja tehdä valinnoissaan jopa virheitä.
Mutta virhevalinnatkaan eivät tuhonneet Jumalan suunnitelmaan Aabrahamin ja Saaran kohdalla antaa Messiasta Aabrahamin siemenen, Israelein kansan kautta ihmiskunnalle.
Ja tämä siksi, koska Jumala oli valinnut ja kutsunut Aabrahamin nimeltä osaksi suurempaa suunnitelmaa.
Herra odotti vain palvelijaltaan halua seurata sitä Jumalaa, joka kutsui hänet Kaldean Uurista. Perille pääsy vaati sitoutumista, mutta Jumala oli uskollinen loppuun saakka.
Myös niille sukupolville, jotka ovat polveutuneet Aabrahamin siemenestä meidän päiviimme saakka.
Tänään me voimme havaita Raamatussa ja Abrahamin kertomuksessa varsin helposti Jumalan suunnitelman laajuuden ja valtavuuden.
Se on kuin miniläppärin ruudun vaihtamista elokuvateatterin suureen laajakangasnäkymään.
Mutta Aabraham kykeni näkemään vain lupauksen.
Häneltä kysyi totisesti uskoa luottaa lupauksen antajan uskollisuuteen ja huolenpitoon koko pitkän elämän matkan.
Matkan aikana Abraham epäili, pelkäsi ja haparoi, mutta sai uskollisesta vaelluksestaan Jumalan yhteydessä kunnianimen Jumalan ystävä (Jaakob 2:23).
Älä siis pidä halpana tai vähäarvoisena omassa elämässäsi pienten alkujen päiviä.
Kun pieni omenapuun siemen istutetaan, ottaa se aikaa, ennen kuin omenapuu kantaa hedelmää.

JOHDATUSTA ARMOKESKEISESTI

Johdattaessaan meitä, perustaa Herra sen haluunsa rakastaa meitä.
Myös silloin, kun hukkaamme tien näköpiiristämme vaikeiden elämäntilanteiden vaikutuksesta.
Jopa silloinkin, kun tapahtuu asioita, joissa emme voi nähdä Jumalan läsnäoloa tai johdatusta. Vaikeiden ajanjaksojenkin aikana Jumala haluaa minun kiinnittyvän joka solullani vain häneen. Imaisevani riippuvuuteni vain hänestä kaikilla elämäni osa-alueilla.
Ei niin, että minä kannattelisin itseäni ja uskoani, vaan lepään armossa.
Tällöin armo kannattelee, ympäröi ja suojaa minua.

Ymmärrämmekö aina mitä merkitsee rukoilla "tapahtukoon sinun tahtosi ja tulkoon sinun valtakuntasi"?
Se merkitsee väistämättä lihallemme; omalle tahdollemme epämukavia aikoja.
Jumalan johdattaessa meitä tulee lihastamme ja meissä taisteleva synti todellisemmiksi.
Samassa suhteessa tarpeen elää armokeskeisesti tulisi kasvaa.
Jumalan johdatus onkin oivallettavissa siinä tilassa ja asenteessa, kun me heittäydymme armon varaan. Hän ei paiskaa pihalle ketään, joka tulee hänen luokseen.
Ei vaikka me kuinka pyristelisimme omassa mahdottomuudessamme vastaan ja katsoisimme ansaitsevamme tuomion.
Sillä armohan perustuu ristiin. Joku jo kuoli minun syntieni tähden.
Muuta uhria ei tarvita.
Niinpä uskallankin sanoa, ettei Jumalan johdatus pohjaudu minun suunnitteluuni, minun aikatauluihini tai aikataulu oletuksiini. Jumala johdattaa, mutta ajallaan ja tavallaan.
Hän ei ole sidottu inhimillisen järjen ja kalenterin mukaiseen ajatteluun.
Israelin kansan erämaavaelluskin kesti kauan, jonka aikana he kävivät läpi lukuisia muutosprosesseja ja elämänvaiheita.
Päämäärään kuljettiin kiusausten, valintojen ja rajujen karsimisten kautta, mutta päämäärä, luvattu maa saavutettiin lopulta.

Voimme myös nähdä yksilötason suunnitelman ja johdatuksen nivoutuvan osaksi Jumalan kokonaissuunnitelmaa hänen valtakuntansa ilmestymiseksi kaikessa maailmassa.
Kutsu muuttumaan alkaa Jeesuksen sanoilla "tule ja seuraa minua".
Seuraaminen on kasvamista ja muuttumista Kristuksen kaltaiseksi ajatteluni, puheideni ja tekojeni osalta. Sen myötä kutsu käsittää myös Kristuksen viemisen kaikkeen maailmaan.
Tätä kutsutaan opetuslapseudeksi, jonka tulee olla elinikäinen asenne.