MUISTA TANKATA

Suuret oivallukset tulevat pienissä paketeissa.
Juice Leskinen lauloi joskus takavuosina, ettei ”elämästä selviä hengissä”.
Mutta elämästä voi selvitä hengissä – juoksun voi päättää kunniakkaasti.
Siitäkin huolimatta, että välillä jotkut asiat kulkevat päin sitä kuuluisaa mäntyä.
Englannin toisenmaailmasodan aikainen pääministeri Sir Winston Churchill oli kuuluisa sloganeistaan.
Yksi niistä kuului: ”Taistelun voimme hävitä, mutta sodan me voitamme.”

Silloin kun liikenne elämässä on tasaista ja suhtkoht normaalia (normaalius tosin on suhteellista itse kullakin) – siis silloin, kun ei ole liikaa ruuhkaa eri asioiden kanssa,

on hyvää aikaa hoitaa omaa sisäistä maailmaa.

Helpommat ajat, jolloin kiire, stressi ja monet muut ärsyttävät tekijät ovat hiukan meistä etäämpänä, antavat mahdollisuuden oikeanlaiselle tankkaukselle.

Eli se, mitä luemme, kuuntelemme ja katselemme, joko rakentaa ja vahvistavaa meitä tai hajottaa meitä.

HYVÄ LOPPUTULOS

Apostoli Paavali kirjoittaa:

”Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut.
Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni.
Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään” (2.Tim.4:6-8).

Jumalasuhteemme pitäisi perustua armokeskeisyyteen.

Armon puuttumine ajaa suorituskeskeisyyteen ja itsemme piiskaaminen ansaitaksemme armon eli Jumalan suosion.

Kun Paavali puhuu kilvoittelusta tai paremmin kai suomennettuna kilpailemisesta,

on kysymys oman hengellisen elämämme kunnossapidosta, sekä tavoitteellisesta treenaamisesta päämäärätietoisesti kasvaaksemme Kristuksen kaltaisiksi.

Kilpailija treenaa valmentajan ohjauksella ja stressiä ja sykettä nostavat kilpailut – elämässä mm. kriisihetket ja taitekohdat, ovat tilanteita yleiskunnon tsekkaukseen eli tarkistamiseen.

Vaikeiden ja voimiamme kuluttavien ajanjaksojen aikana, emme aina jaksa rukoilla tai opiskella Raamattua. Voimme silloin heittäytyä armon varaan, koska armo kantaa.

Mutta sitä enemmän hyvät ajanjaksot ovat tankkaamista varten, jolloin rakennamme sisäistä maailmamme ja perusturvamme hyvin hoidetun jumalasuhteen kautta.

Lueskelin alkuviikosta yhtä englanninkielistä hengellistä johtajuutta käsittelevää perusteosta (Leaders On Leadership, George Barna).

Kirja nostaa esille joitakin perusperiaatteita, miten voimme saavuttaa sellaisen juoksun,

mistä Paavali edellä puhuu. Esittelen yhdeksän kirjasta nousevaa ja arkeen sovellettavaa osatekijää, jotka auttavat meitä elämään koko elämämme Jumalan tahdon keksipisteessä.

Nämä yhdeksän tosiasiaa perustuu laajaan kristillisten johtajien parissa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuksessa seurattiin useiden johtajien elämänkaaria etsien vastausta kysymykseen, mitkä asiat ovat vaikuttaneet keskeisimmin siihen, että jonkun palvelutehtävä ja yksityiselämä vaikeistakin ajanjaksoista huolimatta on saavuttanut hyvän päätöksen.

1.Jatkuvasti sykkivä ja hoidettu jumalasuhde koko elämän ajan.

2.Jatkuvassa opetuslapsen asemassa pysyminen: terve mielenkiinto ja uteliaisuus oppia ja havainnoida uusia asioita.

3.Antautuminen kasvuun, jossa valintojemme ja arvojemme kautta Hengen hedelmät saavat tilaa. Päämääränä luonteemme kasvaminen Kristuksen kaltaiseksi. Kriisit voidaan mieltää mahdollisuuksiksi kasvaa keskeneräisyyksissämme.

4.Vakaumuksesta kiinni pitäminen niin, että Jumalan lupaukset henkilökohtaisessa elämässä ja palvelutehtävässä ovat tulleet näkyviksi, so. todeksi eletyiksi. Kysymys on tavoitteellisuudesta, päämäärätietoisuudesta ja niiden kautta saavutetuista rukousvastauksista.

5.Yhden tai useamman hengellisen perinnön jättäminen jälkipolville (2.Piet.5:1-5). Ajattele, mitä hyvää olet oppinut joltakin sinulle merkittävältä ihmiseltä, isä, äiti, paras ystävä, pastori jne.

6.Kasvava tietoisuus päämäärästä (välitavoitteet ja lopullinen tavoite), jossa näen tavoitteiden toteutuvan. Vrt. Paavalin kokemusta kolmannesta taivaasta, joka antoi voimaa jatkaa ja iankaikkisuus perspektiiviä koettelemusten keskellä (2.Kor.12.).

7.Halu elää uudistumisessa ja uusiutumiskyky.

Uudistuminen merkitsee oman hengellisen elämän uudistumista, jossa elän avoimessa suhteessa Jumalaani. Se merkitsee myös aika ajoin hakeudutaan hengellistä elämää virvoittaviin tilanteisiin ja tapahtumiin (esim. New Vine -tyyppiset konferenssit, GLS johtajuusseminaarit jne.). Uudistuminen ja uusiutumiskyky ovat sisäkkäisiä asioita.

8.Kurinalainen elämä: säännöllinen rukouselämä, säännöllinen paastoaminen, säännöllinen raamatunlukeminen, säännöllinen hiljaisuuteen vetäytyminen kiireisenkin aikataulun keskeltä.

9.Mentteroisuhteet: mentorit ovat uskottuja ihmisiä, joiden elämää ja palvelutehtävää sävyttää selkeä ja tunnistettu esimerkkijohtajuus.

Mentoroitava suostuu kokeneemman auktoriteetin ohjaukseen ja rohkaisuun.

Mentori toimii mentoroitavalle myös sielunhoitajana, jossa luodaan tila ja edellytykset turvalliselle synnintunnustukselle.

Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi etsittiin syitä, miksi jotkut pysähtyvät tai lankeavat.

1.Taloudellinen epärehellisyys

2.Vallan väärinkäyttö

3.Kohtuuton ylpeys

4.Seksuaaliset lankeemukset

5.Perheen sisäiset, selvittämättömät ristiriidat

6.Jatkuvassa tylsyydessä ja haasteettomuudessa eläminen: en anna haastaa itseäni, enkä haasta muita. Esim. riskien jatkuva minimointi.

7.Psykologiset tunnealueen haavat, joita ei ole kohdattu

Edellä esittelemäni yhdeksän osatekijää kannattaa heti laittaa käytäntöön.

Paavali oli tästä esimerkki:

”Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte” (1.Kor.9:24).

Mukailtu Georhe Banan tomittaman kirjan, LEADERS ON LEADRSHIP pohjalta (Regal Boolks, 1997).
Luku 8: The Life Cycle of A Leader, by J. Robert Clinton and Richard W. Clinton.