MITÄ PITÄISI AJATELLA ISRAELISTA?

Tätä kirjoittaessani Israelissa kuohuu ja kovaa! Satoja siviilejä on kuollut Israelin armeijan pommituksissa ja kuolee lisää. Tällä hetkellä maailmalla marssitaan Israelia vastaan ja vaaditaan terrorin loppumista. Ruotsissa vaadittiin jopa Israelin suurlähetystön sulkemista. Entäpä uutisointi.
Onko se tasapuolista ja rehellistä? Mitä ihmettä tästä kaikesta pitäisi ajatella, vai pitäisikö vain ummistaa silmät ja olla kirjoittamatta tätäkään juttua?

Mietin ihan tällaisia maalaisjärjen synnyttämiä kysymyksiä ensin?
Mitä me Suomessa tekisimme, jos vaikka joku naapurimaa tai terroriryhmä joka vuosi ja lähes joka kuukausi kuudenkymmenen vuoden ajan ampuisi raketteja kaupunkeihimme, joku tulisi pommivyön kanssa bussipysäkille tai K-kauppaan ja räjäyttäisi itsensä, ja samalla kaikki kaupassa asioivat tai HKL:n linja-autoa odottavat kuolisivat? Mitähän me tekisimme, jos joku avaisi tulen keskellä vilkasta kävelykatua kerta toisensa jälkeen? Kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen?

Kauhajoki ja Jokela ovat pienemmän mittakaavan juttuja siitä, mitä Israelissa on tapahtunut kuudenkymmenen vuoden aikana joka vuosi ja lähes joka kuukausi.
Milloin se on ollut PLO ja milloin joku muu islamilainen tappelupukarijoukko.
Nyt se on Hamas, joka on kiusannut Israelia ties kuinka pitkään. Tuki Hamasille tulee Iranista, joka kovaa kyytiä koettaa vesittä yli 6 miljoonan juutalaisen kuoleman natsi Saksan keskitysleireillä.

Faktoja

Israelin valtion tietopalvelun internet sivuilta käy ilmi, että viimevuoden, 2008 aikana Hamas ampui Israeliin 1,212 rakettia ja 1,290 kranaatinheittimellä ammuttua pommia . Nämä iskut tapahtuivat tammi- marraskuun aikana.
Ja näissä iskuissa on kuollut juutalaisia.

Hamas ampui jo ennen tulitauon päättymistä Israelin puolelle Gazasta marraskuun 4. päivän ja joulukuun 15. päivän välillä yhteensä 130 rakettia ja 98 granaattia. Hamasin ”tulitauko” päättyi Hamasin mukaan virallisesti 19. joulukuuta 2008. Israel aloitti ilmaiskut 27. joulukuuta. Vuoden viimeisellä viikolla yhden päivän aikana Hamas ampui 80 ohjusta Israelin puolelle. Mutta jostain kummasta syystä, suomalainen media ei kerro näistä sanallakaan.

Tämän lisäksi Hamas ja muut terrorijärjestöt käyttävät ihmiskilpiä täyttäen mm. moskeijoita naisilla ja lapsilla. On selvääkin selvempää, että siviiliuhrien määrät ovat järkyttävän korkeita. Faktaa on myös se, että jopa lapsia koulutetaan suorittamaan pommiattentaatteja paratiisiin pääsemisen toivossa. Nämä kaikki tiedot ovat jokaisen tarkistettavissa.

Mitenköhän me vastaavaan suhtautuisimme Suomessa?
Tekisimme varmaan muutakin, kuin tiukentaisimme käsiaselakejamme.

Väkivallalle ehdoton EI

En ole tässä kohtaa hyväksymässä Israelin pommituksia ja siviiliuhreja.
On selvää, että väkivallasta molemmin puolin tulee kierre, joka myrkyttää ja ajaa uudet sukupolvet kauhun ja väkivallan kierteeseen. Ja se on aina molemminpuolinen tragedia ja katastrofi.

Kuitenkin jokaisella maalla pitäisi olla oikeus puolustaa kansalaisiaan, jos heitä jatkuvasti yritetään murhata ja eliminoida. Jostain syystä, tarkoitushakuista lienee (?) maailman populaarimedian painotukset ovat oikeastaan poikkeuksetta valmiiksi asennoituneita. Israel on aina ja kaikissa tapauksissa syyllinen.
Vai jäikö minulta huomaamatta lehdissä joku pienellä präntätty?

MTV-3:n uutissivuilla Jaakko Hämeen- Anttila 30.12.08 kommentoi uutisointia näin: ”Lähi-idän asiantuntijan professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan suomalaisten valtamedioiden uutisointi aiheesta on niin puolueetonta kuin se vain voi olla.
- Tietysti välillä kansainväliset uutistoimistot kääntävät asioita tiettyyn suuntaan ja se voi näkyä myös Suomessa julkaistavassa materiaalissa…
Hämeen-Anttila uskoo, että suomalaisten osin kiihkomielinenkin suhtautuminen asiaan johtuu osin siitä, että pitkään jatkunut konflikti on juurruttanut suomalaisen näkemään tilanteen vahvasti yhdeltä kannalta ja siihen näkökulmaan on kivetytty.
Toisaalta myös eri väestöryhmillä on omia intressejä.
- Meillä on tällaista kristillistä suhtautumista, jossa Israelilla katsotaan olevan tietty erityisasemansa, ja siltä puolelta tulee hyvin kovaa Israelin puolustamista”.

Minä en missään tapauksessa allekirjoita Häneen-Anttilan näkemystä puolueettomuudesta. Kysymys näyttää pikemminkin olevan silmien ummistamisesta tai sitten kallellaan olemisesta toiseen suuntaan, mistä Hämeen-Anttila syyttää ”kristillistä suhtautumista, jossa Israelilla katsotaan olevan tietty erityisasema”. Niinpä niin.

On käsittämätöntä ja häpeällistä, vaan ei tavatonta, miten kaksinaamaista touhu on. PLO:n edesmennyt johtaja, Jasser Arafat, joka oli terroristijohtaja, sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994. Lukuisia raakoja terrori-iskuja toteuttanut Arafat saikin uuden, salonkikelpoisen nimen: vapautustaistelija, nobelisti, rauhanmies.

Mitä Islam ja Koraani sanovat väkivallasta?

Islamilaiselle maailmalle on ongelma se, että sen keskellä on suurin piirtein Turun ja Porin läänin kokoinen pieni juutalaisvaltio. Juuret juutalaisvihalle nousee historiasta. Kun Muhammed sai ilmestyksensä ja koetti tarjota niitä juutalaisille ja kristityille, hylkäsivät he ne harhaoppina.
Tästä oli se seuraus, että Muhammed kirjoitutti Koraaniinsa toistasataa tappokäskyä juutalaisille ja muille hänen kanssaan erimielisille. Tässä muutama näyte:

5:56 Oi te, jotka uskotte, älkää ottako juutalaisia eikä kristittyjä suojelijoiksenne! He ovat toinen toistensa suojelijoita, ja joka ottaa heitä suojelijakseen, tulee yhdeksi heistä.

7:166 Ja kun he (juutalaiset 7:159) olivat rikkoneet ne kiellot, joita heille oli annettu, me sanoimme: ”Tulkaa halveksituiksi apinoiksi.”

Ja sen myötä hän julisti ikuisen sodan kaikkia vääräuskoisia, siis ei muslimeita kohtaan. 2:186 Taistelkaa Jumalan tiellä niitä vastaan, jotka hyökkäävät teidän kimppuunne, mutta älkää rikkoko; totisesti Jumala ei rakasta niitä, jotka rikkovat.

2:187 Tappakaa heidät, missä ikinä tapaatte heidät, ja karkoittakaa heidät sieltä, mistä he ovat karkoittaneet teidät, sillä kiusaus on pahempi kuin tappo.

2:189 Ja taistelkaa heitä vastaan niin kauan, ettei kiusausta enää ole, vaan Jumalan uskonto pääsee voimaan, ja jos he pidättäytyvät taistelusta, ei vihollisuutta ole, paitsi väärintekijöitä kohtaan.

2:212-213 Teille on määrätty taisteleminen, vaikka se onkin teille vastemielistä. Mutta voi olla, että jokin on teille vastemielistä, vaikka se on teille hyväksi, ja voi olla, että rakastatte jotakin, vaikka se on teille pahaksi. Jumala tietää, mutta te ette tiedä.

Eli tappaminen on sallittua ja siihen suorastaan yllytetään, vaikka omatunto kolkuttaisikin.

Se mitä Herra Jumala sanoo juutalaisille, sen hän sanoo koko maailmalle; myös muslimeille ja kristityille: ”Älä tapa” (2.Moos.20:13).

Israelin historia

Yleisesti väitetään, että ns. palestiinalaisten pakolaisongelman syy on Israelin miehityspolitiikassa. Tämä näkyy myös edellä lainatussa Hämeen-Anttilan kommentissa. Yleisen, mediassa esiin tulleen näkemyksen mukaan Israel tuli toisen maailmansodan loputtua Palestiinaan ja miehitti sen.
Toisin sanoen Israelin alkuperäisellä paikalla olisikin ollut Palestiina niminen maa. Näin meille opetetaan jopa peruskoulujemme oppikirjoissa.

Tässä joitakin poimintoja:
Maria Lähteenmäki etc: Kronikka 8 (s.167):
”Nuori valtio (Jordania) joutui heti ankaran ristipaineen alle: osa jordanialaisista unelmoi arabien yhteisestä suur-Arabiasta, johon liitettäisiin kaikki Lähi-idän arabialueet. Alueiden valtaaminen toiselta arabivaltiolta Palestiinalta heikensi tämän unelman toteutumismahdollisuutta.”
Matti J. Castrén etc: Historia ja me 8:
”Yhdistyneet kansakunnat ehdotti Palestiinan jakoa. Ennen kuin YK ehti tehdä päätöstään, julistautui Israel itsenäiseksi.”
Sari Halavaara etc: Kaleidoskooppi (s.169)
”1947 Yhdistyneet kansakunnat laati suunnitelman Palestiinan jakamisesta juutalais- ja arabivaltioksi.. Ennen kuin kiista saatiin ratkaistua, juutalaisjohtajat julistivat alueensa itsenäiseksi Israelin valtioksi 1948. Tästä kiivastuneina arabimaat julistivat sille sodan.”
Anne Mattson etc: Historia nyt 8 (s.155):
”1900-luvun alussa juutalaiset eri puolilta maailmaa muuttivat Palestiinaan...Alueen alkuperäisväestö ei pitänyt muuttajista, jotka tunkeutuivat sen vuosisatoja asuttamille alueille...Britit lupasivat rauhallisia oloja sekä juutalaisille maahanmuuttajille että Palestiinan alkuperäisille asukkaille.”

Tämä jos mikä on erittäin puolueellista asennekasvatusta!

Mitä tapahtui?

Pakolaisongelman juuret ovat toisen maailmansodan loppumainingeissa, jossa kansojenliitto petti Israelin. Transjordania perustettiin poistamaan pakolaisongelmaa.
YK ehdotti vuonna1947 Israelille jätetyn 23% maa-alueen edelleen jakamista arabeille ja juutalaisille. Ei tule unohtaa, että Israelin maan koko on vain 1% luokkaa verrattuna arabimaiden omistamiin maaosuuksiin! Israel ilmoitti hyväksyvänsä 23% maaosuutensa jaon, mutta arabiosapuoli ei hyväksynyt jakoa. Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 ei ollut vaihtoehto. Se oli Israelin ja juutalaisten elinehto! Olihan taustalla myös natsien juutalaisten järjestelmällinen eliminointi! Ei ollut silloin, eikä ole vieläkään mahdollista juutalaisen kansakunnan asua missään muussa maassa turvassa, kuin Israelissa.
Kun sitten Israel julistautui näiden tapahtumien pyörteissä itsenäiseksi, aloittivat arabit hyökkäyssodan Israelia vastaan.

Israelin valtio on yli 3000 vuotta vanha historiallinen tosiasia. Sen sijaan Israelin maan alueella ei ole koskaan sijainnut itsenäistä palestiinalaisarabivaltiota.
Raamatun ilmoituksen nojalla Israel ja Jerusalem on juutalaisten ikuista omaisuutena
(esim. 1.Moos12:1-3;17:7-8; Ps.122:3). Raamatussa Jerusalemein jakamattomuus ja Israelin asema perustuu Jumalan uskollisuuteen ja valintaan. Ei ihmisten mielivaltaiseen valloitusajatteluun.

”Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut:
"Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.
Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.
Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.
Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan”(1.Moos.13:14-17).

Hepreankielisessä alkutekstissä ”ikuisiksi ajoiksi” on todellakin ikuisesti (hepr. olam).

Tämä torjuu selkeästi myös joidenkin kristittyjen keskuudessa elävän korvausteologian, jonka mukaan seurakunta on ottanut Israelin paikan juutalaisten hylätessä Messiaan, Jeesuksen Kristuksen. Kuitenkin Jumalalla on edelleen suunnitelmansa Israelin kohdalla (kts. Room.11).

Juutalaisten omistusoikeus maantieteelliseen Israeliin perustuu Jumalan tekemään liittoon Aabrahamin kanssa, joka ulottuu takautuen kaikkiin sukupolviin. Kaikkein tärkeintä on se, että erez Israel, Israeli maa on Herran maa, hänen omaisuuttaan, kuten koko maailma (kts. Jer.2:7).

”Alussa loi Jumala taivaan ja maan” (1.Moos.1:1).

Maata ja maailmaa ei luonut YK, ei Hamas, ei PLO, eikä mikään muukaan maa.
Herra itse päätti ihmisten asumisen rajoista (kts. 5.Moos.2:8).

Juutalaisten kohdalla kysymys on myös huoneenhaltiuudesta, jossa sillä oli ja on vastuu perinnöstään Jumalan edessä. Menettelemällä uskottomasti, se maksaa ja on historiansa aikana maksanut siitä hintaa pakkosiirtolaisuuden ja nykyisten maan jakojen ja riiston kautta.

Jumalan kansa, Israel

Suurin kompastuskivi Israelin kohdalla on se viesti, jonka maailma lukee Raamatusta:
Israel on Jumalan omaisuus kansa. Ristiriitaista on se, että Jumalan kansana pidetty kansa sotii ja taistelee, vuodatta verta jne.
Se ei sovi siihen kuvaan, että hyvän Jumalan erityisenä silmäteränä ja rakkauden kohteena olisi tällainen Israel.
Useissa eri kohdissa Raamattu tuo esille, ettei Israel vaella, eli ei elä kutsumuksensa mukaan. Se on siis syntiä tekevä ja syntinen kansa.
Samoin, kuten kaikki ei juutalaiset pakanakansat.

Kuitenkin Jumala puolustaa kansaansa ja Israel vie Jumalalta saamansa tehtävän Herran pappiskansana loppuun. Se näkyy jo Israelin nimessä, joka merkitsee Herra taistelee. Eli tämä toteutuu silloin, kun Israel kääntyy koko sydämestään Herransa puoleen, tunnustaa syntinsä ja huutaa Messiastaan avuksi(
ks. Sak.12,14 luvut).

Israelin kansan hajaannuksen aikana maa on ollut eri valloittajien hallussa.
Jerusalem tuli Israelin pääkaupungiksi kuningas Daavidin aikana jo 3000 vuotta sitten. Se ei ole koskaan ollut minkään muun kansakunnan pääkaupunki.

Ratkaisevaa on se, mitä Herra Jumala sanoo. Ja tosiasia on vain se, ettei tämä maailma tule koskaan hyväksymään ja ymmärtämään Israelin olemassaolon oikeutusta Raamatusta käsin. Sillä hengelliset on tutkittava Pyhän Hengen kautta, kuten apostoli Paavali tuo esille
(kts. 2.Kor.2:14).
Israelilla ja juutalaisilla on oikeudet olemassaoloon historiassa ja tässä päivässä.

Mitä kristityn pitää tehdä

Kristittyinä meidän tehtävämme ei ole lähteä mukaan kivien heittelyyn. Meillä on selvä käsky siunata Israelia ja rukoilla rauhaa rauhattomaan Jerusalemiin. Alkutekstiä seuraten psalmissa 121 sanotaan jakeessa 6: ”Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille. Ne menestyvät, jotka sinua rakastavat”.

Vastaavasti jo Aabrahamille annetun lupauksen perusteella Israelin ja juutalaisten siunaaminen on meille käsky.
”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä”(1.Moos.12:3).

Kristittyinä me olemme tämän jo evankeliumin ja Messias, Jeesuksen tähden velkaa. Jeesus oli juutalainen. Evankeliumi pelastuksesta, Messiaan kautta lähti Israelista ja juutalaisilta. Apostoli Paavali kirjoittaa:
”…heidän ovat isät, heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!” (Room.9:5)
Jeesus sanoi, että pelastus on lähtöisin juutalaisista (kts. Joh.4:22).

Rukousten kautta ja siunaamalla Israelia me joudutamme niiden profeetallisten lupausten täyttymistä, mitkä Herra on Raamattuun kirjoituttanut.

Siunaamista on myös se, että me oikaisemme niitä yksipuolisia, Israelin olemassaoloa tuhoavia lausuntoja mediassa ja kansan suussa, joita juuri nyt kuulemme ja luemme.

Kolmanneksi me siunaamme Israelia ja juutalaisia kertomalla heille Messiaasta, Jeesuksesta Kristuksesta. Sillä juutalainenkaan ei pelastu Mooseksen lain tai syntyperänsä nojalla, vaan uskomalla Herraan Jeesukseen. Paavali ymmärsi tämän mentyään jokaisella paikkakunnalla ensin juutalaisten luokse, jossa hän kiersi. Jeesus itse käski mennä evankeliumin kanssa Israelin heimon kadonneiden lammasten tykö (kts. Matt.10:6).

Itse osallistuin 80 –luvun lopulla kahtena kesänä Israelissa kahteen juutalaisaktioon.
Veimme evankeliumin rauhan ruhtinaasta, Jeesuksesta juutalaisten ja muslimien keskuuteen.
Oli valtavaa nähdä, kuinka samassa jumalanpalveluksessa Israelissa rinta rinnan rukoili Herraa messiaaninen juutalainen ja arabikristitty. Jo edesmennyt Israelin tienraivaaja
Kaarlo O. Syväntö sanoi, että evankeliumi on parasta lääkettä synnin sairautta vastaan.
Ja tämä koskee juutalaisia ja pakanoita. Näitä taustoja vasten me ymmärrämme, että Israelin tämän hetkinenkin tilanne on ennen muuta hengellinen, eikä poliittinen.

Niinpä: jos haluat olla siunattu, siunaa Israelia ja rukoile rauhaa Jerusalemille, joka on suuren Kuninkaan kaupunki (kts. Matt:5:35).

Lähteet:
http://www.mfa.gov.il/MFA
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/12/771459
http://www.answering-islam.org/suomi/index.html
http://www.takeapen.org/Takeapen/indexlang.asp?DBID=1&LNGID=16
http://www.icej.fi/

PS: Muutamista yllä olevista lähtesitä löytyy paljon sellaista tietoa, jota emme löydä ns. valtamedioista.