HERRAN SANAA JA OPETUSLAPSEUTTA

Eräs ystäväni kertoi laittaneensa koko elämänsä remonttiin.

Vanha elämäntyyli tapoineen ei enää tuntunut houkuttelevalta.

Hän halusi sitouttaa itsensä sellaiseen elämään, josta hän voi olla tilivelvollinen jollekin.

Hän janosi elämää, jossa olisi selviä kasvutavoitteita, suunnitelmallisuutta ja varikkoja tarkistaa hengellisen elämän öljyt ja muu kunto säännöllisin väliajoin.

Kysymys oli päämäärätietoisesta opetuslapseudesta.

Ajattelin, että "WAU!"

Hän oli perin kyllästynyt siihen, että joidenkin uskonveljien tai sisarten saama ”Herran sana” häntä varten osoittautuikin hät-hätäiseksi mannalappuseksi.

Pettymystä lisäsi se, että tämä suuri profeetallinen sana ei ollut tullut Herran syvässä neuvonpidossa.

Samalla tämän ystäväni oli järkyttynyt siitä, että tämä kokemus oli vahvistanut niitä epäilyjä, että aika monen uskovan hengellinen elämä tai niin sanottu opetuslapseus oli mannalappukristillisyyttä.

Todellinen elämä sisältötekijöineen ja tilivelvollisuuksineen – oliko sitä ja onko sitä?

Yksityisyys ja sen äärimmäinen vaaliminen voi mennä joskus ööveriksi, kun puhutaan itse kunkin hengellisestä vaelluksesta.

Naapurin asioihin ei pidä puuttua, kun en halua että kukaan puuttuu minunkaan elämääni.

Olen vastaavana pastorina uuden seurakunnan istutusprojektissa Itä-Helsingissä.

Olen asettanut johtoryhmäni kanssa seurakuntaelämälle, siis meille ja kaikille seurakuntaan tuleville tiettyjä tavoitteita, yksityisyydestämme huolimatta:

Ensinnäkin minulle ja tiimilleni seurakunta on toisenlainen tapa elää ja ajatella suhteessa siihen, miten meitä ympäröivä valtakulttuuri elää ja ajattelee.

Se ei ole uskontoa tai uskonnollisuutta.

Eikä seurakunta ole edes rakennus, vaan ihmiset - Jumalan rakkauden keskiössä (katso Apt.2:42-43;5;12-16).

Ja toiseksi:

Uuden seurakunnan istutustyössä haluan sitouttaa pastorina itseni ja seurakuntani tietoiseen valintaan.

Joko haluan ja haluat olla opetuslapsi ja kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen tai sitten etsit sellaisen seurakuntayhteyden, jossa voit vain "hengailla" päämärättömästi.

Tämä on myös takuu varma vastalääke apaattisuuteen ja hengelliseen uneliaisuuteen.

Että tällaisia ajatuksia tällä kertaa.