CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

KOIRATEOLOGIAA

Odotellessanne jatkoa Efesolaiskirjeen opetus-sarjan, heitän väliin yhden hauskan (h)ajatuksen...
Elämästä löytää hauskoja ja iloisia asioita usein pienistä jutuista.
Perheellemme tuottaa iloa nyt reilut seitsemän kuukautinen havannalaiskoira Jeppe.
Kun tulen jostakin kotiin, niin poikkeuksetta, AINA Jeppe ottaa minut riemulla vastaan!
Saman kokevat kaikki muutkin perheenjäsenet ja joskus jopa meille kylään tulevat ihmiset.

Koskaan Jeppe ei moiti, eikä "hauku" pataluhaksi, vaikka joskus haukahtaakin.
Ja koiran uskollisuus on jotain ihmeellistä!
Se seuraa isäntäänsä kuin varjo.
Jeppe odottaa minua aina ovella.
Jos ja kun olen lähdössä saarnareissulle, niin Jeppe haluaisi tulla mukaan.
Olenkin sanonut, että yksi kohta Raamatun Ruutin kirjassa kuvaa Jepen suhdetta minuun aika osuvasti:
"Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin,
pois sinun tyköäsi.
Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään..."
(Ruut 1:16)


Ajattelepa nyt koiran uskollisuutta!
Minulle tulee mieleen taivaallisen Isäni uskollisuus, joka on täysin vertaansa vailla olevaa.
Vaikka olen millainen tahansa ja tehnyt mitä tahansa, Isä rakastaa.
Vaikka kulkisin joskus kauaskin, Isä rakastaa ja odottaa minua.
Ja kun olen allapäin, Isä tulee Pyhän Henkensä, taivaallisen Lohduttajan ja Puolustajan kanssa luokseni ja on vierelläni.
On, pysyy ja jaksaa ymmärtää.
Kun olen käynyt elämässäni läpi pitkiä ja hengenvaarallisia myrskyjä, yksinäisyyden ja sairauden ajanjaksoja, ei Isä ole minua koskaan hyljännyt.
Hän on tuonut minut takaisin avaralle paikalle ja sanonut, että
"elä Esa, hengitä minua ja anna minun rakastaa sinua sellaisena kuin olet".
Arvaa miten mykistävää tämä on ollut ja kokoajan on?!
Sellainen on Isäni, taivaallinen isäni uskollisuudessaan.
Vertaansa vailla oleva Jumala!

Jos nyt vedit herneen nenään "koirateologiastani", niin muista, ettei Jumalan tavat puhua rajoitu meidän rajoittuneisiin kirkollisiin tai herätyskristillisiin viitekehyksiin.
Jumala voi jopa puhua koiran kautta, sillä puhuihan hän muinoin Bileamin aasinkin kautta.
Niinpä "tyhmä kuin aasi" -sanonta ei kaikilta osin oikein toimi...



PS: Kuvassa Jeppe hiukan nykyistä olomuotoaan pienempänä, kuvattuna joskus kesällä...

1 kommenttia:

Juha Leikas kirjoitti...

Oikein hyvää teologiaa!
Monestikin Herra opettaa meitä näin - elämän keskellä.