Osa 2
NIMELTÄ KUTSUTTU NÄKEMÄÄN KUNINKAAN KASVOT
”Suusanin linnassa oli juutalainen mies, nimeltä Mordokai,
Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.
Hänet oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden pakkosiirtolaisten joukossa,
jotka vietiin samalla kuin Jekonja,
Juudan kuningas, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas,
vei pakkosiirtolaisuuteen.
Hän oli setänsä tyttären Hadassan, se on Esterin, kasvatusisä,
sillä tämä oli isätön ja äiditön. Tyttö oli vartaloltaan kaunis ja näöltään ihana,
ja hänen isänsä ja äitinsä kuoltua oli Mordokai ottanut hänet tyttäreksensä” (Est.2:5-7).
Jaairin poika, joka oli Siimein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.
Hänet oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden pakkosiirtolaisten joukossa,
jotka vietiin samalla kuin Jekonja,
Juudan kuningas, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas,
vei pakkosiirtolaisuuteen.
Hän oli setänsä tyttären Hadassan, se on Esterin, kasvatusisä,
sillä tämä oli isätön ja äiditön. Tyttö oli vartaloltaan kaunis ja näöltään ihana,
ja hänen isänsä ja äitinsä kuoltua oli Mordokai ottanut hänet tyttäreksensä” (Est.2:5-7).
Ester on persialainen nimi, Sitare: ”tähti” ja akkadiaksi
Istar: ”Jumalatar” (Persiassa puhutut kielet).
Se oli peitenimi, jolla Morodkai suojasi ottotyttärensä alkuperän juutalaisena.
Esterin kirjan myöhempi historia osoittaa alkuperän salaamisen syyt...
Hänen alkuperäinen nimi oli hepreaksi Had-as-hä: ”Myrtti”.
Kaikista kuningatarehdokkaista Ester sai suosion kuninkaan kasvojen edessä.
”Ester vietiin kuningas Ahasveroksen tykö hänen kuninkaalliseen palatsiinsa kymmenennessä kuussa, se on teebet-kuussa,
hänen seitsemäntenä hallitusvuotenansa.
Ja Ester tuli kuninkaalle kaikkia muita naisia rakkaammaksi ja sai hänen edessään armon ja suosion ennen kaikkia muita neitsyitä, niin että tämä pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.
Ja kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, pidot Esterin kunniaksi, ja myönsi maakunnille veronhuojennusta ja jakelutti lahjoja, kuninkaalliseen tapaan” (Est.2:16-18).
hänen seitsemäntenä hallitusvuotenansa.
Ja Ester tuli kuninkaalle kaikkia muita naisia rakkaammaksi ja sai hänen edessään armon ja suosion ennen kaikkia muita neitsyitä, niin että tämä pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.
Ja kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, pidot Esterin kunniaksi, ja myönsi maakunnille veronhuojennusta ja jakelutti lahjoja, kuninkaalliseen tapaan” (Est.2:16-18).
Jakeessa 14 sanotaan: ”jos kuningas oli häneen mielistynyt ja hänet nimeltä kutsuttiin” silloin kuningattarella oli oikeus astua hänen kasvojensa eteen.
Lupa lähestyä hallitsijaa oli harvojen osana.
Kuningas ei tehnyt siihen aikaan maakuntamatkoja rahvaan luokse,
kuten joskus presidentti Martti Ahtisaari.
Esterin kirjan myöhemmissä luvuissa kerrotaan, että jos joku halusi päästä kuninkaan puheille, sai hän puheenvuoron vain jos kuningas osoitti häntä kultaisella valtikallaan (Est.5:2).
Kuningattaren jälkeen vain seitsemälle ylimykselle kuninkaan hovissa oli suotu sama oikeus.
He olivat niitä, joista sanottiin ”jotka näkivät kuninkaan kasvot” (Est.1:14).
Pääsivät osalliseksi hänen suosiostaan.
Istumaan kuninkaan pöytään.
Jeesuksen ristin perusteella sinun on mahdollista astua Isän Kaikkivaltiaan kasvojen eteen.
"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh.14:6).
Syntiesi sovitus, Jeesuksen ristin kautta mahdollistaa tämän.
Se valtikka, jonka Isä on suunnannut sinuun ja meihin kaikkiin on ristin muotoinen. Sinutkin on nimeltä kutsuttu elämään hänestä ja
hänen seurassaan.
”Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti
sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun”(Jes.43:1).
Haluan sinun näkevän ja ymmärtävän tänään, miten Isä sinua kutsuu,
kuinka paljon hän kaipaa ilmaista sydämensä tunteet sinua kohtaan.
Jospa saisit edes pienen välähdyksen siitä, miten suunnattoman paljon hän kaipaa rakastaa sinua, sinä pakahtuisit. Se mykistäsi sinut!
Esteristä sanotaan, että kuninkaan edessä hän sai armon ja mielisuosion.
Alkutesti käyttää sellaista hepreankielen sanaa, kuin kchesed.
Sanaa kchesed käytetään Vanhassa testamentissa myös Jumalan liittorakkaudesta, uskollisuudesta ja armosta.
2.Moos.34:6 kertoo Mooseksen pyytäneen Herraa näyttämään hänelle kasvojensa kirkkauden.
Siinä yhteydessä Herra sanoi osoittavansa armoansa; suojaavaa ja huolehtivaa liittorakkauttaan kenelle itse tahtoo.
Se merkitsee sitä, että Herran osoittama armo ja uskollisuus seuraa niiden elämää, jotka koko sydämestään antautuvat hänelle.
Jesaja 58:8 julistaa, että ”Jumalan kunnia seuraa suojanasi”.
Kunniassa eläminen on valinta, ei mikään vahinko.
Hän kutsuu meitä etsimään mielisuosiotaan.
Jaakob kirjoittaa: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä”
(Jaakob 4:8).
POIS LASKETTU VAI POIS VISKATTU KRUUNU?
Uskon, että toisessa aikakirjassa on sana tämän ajan seurakunnalle:
”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle” (2.Aik.16:9).
Menneinä aikoina on ollut Jumalan pyhiä, joiden saapuminen Herran kasvojen eteen on saanut koko taivaallisen hovin hiljentymään ja laskemaan päänsä kunnioituksesta alas.
Onko heitä tänään?
Ilmestyskirjassa kuvataan taivaallisten olentojen asennetta hänen edessään, joka istuu valtaistuimella.
"Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja.
Ja istuja oli näöltänsä jaspis- ja sardionkiven kaltainen; ja valtaistuimen ympärillä oli taivaankaari, näöltänsä smaragdin kaltainen.
Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut.
...Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää;
ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä...
Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää:
"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on".
Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti,
lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä,
joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen:
"Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki,
ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut" (Ilm.4:2-5...8-10).
Miksi 24 vanhinta heittivät kruununsa, arvomerkkinsä ja kunniansa valtaistuimella istujan jalkojen juureen?
Koska he tunsivat, näkivät, kokivat ja ymmärsivät oman kunniansa perustuvan hänen lunastettuun kunniaansa, joka valtaistuimella istuu!
Jae viisi kertoo Jumalan seitsemästä Hengestä, jotka tulisoihtujen tavoin paloivat valtaistuimen edessä. Jesajan kirjassa paljastetaan näiden tulisoihtuina palavien Henkien luonne. Tai pikemminkin kyse on Jumalan Hengen seitsemästä luonteenpiirteistä. Seitsemänhän kuvaa Raamatussa täydellisyyttä, eheyttä, puhtautta, jakamattomuutta ja vakautta Jumalan näkökulmasta.
”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen
juuristansa.
Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki” (Jes.11:1-2).
Herran pelko eli Pyhän syvä kunnioitus oli se tekijä, jonka sai 24 vanhinta laskemaan kruununsa, lahjavanhurskautena saadun kunnian, kunnian Kuninkaan jalkojen juureen!
Olen kokenut Jumalan Hengen murehtivan näinä päivinä sitä, että niin moni Jumalan oma on viskannut vanhurskauden kruununsa pois.
Kuka mukavaan elämäntyyliin rakastuneena, kuka kylmyyttään jne.
Jeesus itse profetoi tämän ajan sanoen: ”kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (Luuk.18:8).
Tässä tapauksessa uskolla ja sen laadulla on merkitystä!
Ei riitä se, että uskomme pelkästään Jumalan olemassaoloon.
Jaakob kirjoittaa niinkin dramaattisesti, että ”riivaajatkin se uskovat ja vapisevat” (Jaakob 2:19).
Jumala etsii niitä, joilla on kuuliainen sydän.
Sellainen mieli ja asenne, joka vastaa hänen kutsuunsa tulla näkemään hänen kasvonsa.
Sinut on kutsuttu hoviin! Läheiseen ystävyyteen Jeesuksen kanssa.
Jeesuksen tapa puhutella opetuslapsia paljastaa tämän...
”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni” (Joh.15:15).
Vain se, joka näkee Isän kasvot, saa kuulla salaisuuksia.
Olen rukoushetkessäni nähnyt Isän katseessa tyrmistyksen ilmeen, millä hän katsoo sitä asennetta, jolla niin moni meistä on suhtautunut kruunuunsa.
Hän on varoen poiminut kruunun maasta, puhdistanut siitä pölyt ja naarmut ja ojentanut sitä uudelleen niille Esaun kaltaisille uskoville, joille esikoisuus; ensimmäinen sija Jumalan valtaistuinsalissa ei ole kelvannut.
Hän kysyy edelleen kuinka arvokkaana tai arvottomana me pidämme pelastuksemme kruunua?
Sillä moni on kyllä kutsuttu, mutta vain harva valittu, koska niin ani harva ymmärtää kunnian Kuninkaan pyhän kutsun arvon!
Edelleen Herran Henki kuuluttaa:
”Astu palatsiin, astu valtaistuinsaliin ja kuule, mitä Kuningas kuulee ja näe, mitä Kuningas näkee!”
Tämä pyhä kutsu on löydettävissä Jeesuksen sanoista:
”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni” (Joh.15:15).
Tässä kaikessa on keskeistä se, että Isä murehtii ja ihmettelee miten halpana ja arvottomana niin moni pitää näinä päivinä pelastustaan.
Monen suhde pelastuksen ainutlaatuisuuteen on Eesaun kaltaista halpamaisuutta. Saadaksemme joitakin hetkellisiä etuja, me romutamme uskomme peruspilareita ja teemme kauppaa maailman, synnin ja saatanan kanssa.
Ja kuitenkin meille on annettu jykevä sana: ”Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi” (Ilm.3:11).
Onko kruunusi tänään kunnian tähden pois laskettu --- vai onko se kunniattomuuden tähden pois viskattu?
Asenne ratkaisee.
Kuninkaan osoittama suosio perustuu Jeesuksen ristillä hankkimaan lahjavanhurskauteen. Muista, että Ester puhdistettiin, puettiin ja valmistettiin astumaan kuningas Ahasveroksen eteen.
Ei unohdeta sen uhrin arvoa, joka edestämme on annettu!
”Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydelliseksi ne, jotka pyhitetään” (Hepr.10:14).
Herra ei odota keneltäkään meiltä itse rakennettua täydellisyyttä tai kelpaavuuden osoitusta. Mutta hän etsii seurakuntansa keskeltä;
meidän sisimmästämme Esterin osoittamaa nöyrää asennetta ja halua olla valmis kuningastaan varten. Esterin saaman suosion taustalla oli hänen oma halunsa olla kuuliainen.
Kuka vastaa, kun Herra kutsuun?
Kenellä on korvat kuulla, mitä Jumalan Pyhä Henki tänään seurakunnalleen puhuu?
”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle” (2.Aik.16:9).
0 kommenttia:
Lähetä kommentti