JUMALATIETOISUUDEN HERÄÄMINEN
Mikä oli Jeesuksen julkisen toiminnan ensimminen sanoma, jota hän julisti?
Matteuksen evankeliumi kertoo:
”Tästä lähtien Jeesus julisti: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" (Matt.4:17)
Kun Jumalan valtakunta tulee, merkitsee se ihmisissä jumalatietoisuuden heräämistä ja herättelyä. Pyhä Henki vetää ihmisten mielenkiinnon Jumalan puoleen.
Johannes Kastajan ollessa vankilassa lähetti hän opetuslapsensa Jeeusksen luokse:
”Silloin hän kutsui kaksi heistä luokseen ja lähetti heidät kysymään Herralta:
"Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa jotakuta muuta?"
Miehet tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Johannes Kastaja lähetti meidät kysymään sinulta: 'Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa jotakuta muuta?'"
Jeesus oli silloin juuri parantanut monien taudit ja vaivat, karkottanut pahoja henkiä ja antanut monelle sokealle näön. Niinpä hän vastasi: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet:Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan
ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju" (Luuk.7:19-23).
Jojanneksen mielessä syntyi epäilys Jeesuksen messiaanisuudesta. Juutalaisena Johannes oli perillä Vanhan testamentin profetioista, joidenka mukaan Messias toisi mukanaan tuomiot jumalattomalle kansalle. Olihan Johanneskin heitetty tyrannikuningas Herodeksen toiemsta vankityrmään. Vanhurskauden jukistusta ei siedetty.
Vanhan testamentin messiaanisissa profetioissa sanotaan mm. näin:
”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut
julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,
julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää...” (Jes.61:1-2).
Jeesus itse oli lukenut em. Jesajan tekstikohdan Nasaretissa, mutta sillä erotuksella, että hän jätti lukematta kohdan ”Jumalamme kostonpäivää” (katso Luuk.4:18-21).
HYVÄ JUMALA
Kun poikani oli parivuotias, oli hän oppinut kotanamme ja seurakunnan jumalanpalveluksissa usein lauletun laulun ”Jumala hyvä on”. Kauppareissuilla poika saattoi istuessaan ostoskärryissä kassajonossa alkaa laulamaan: ”Uumala hyvä on, uumala hyvä on...täynnä lakkautta...iankaikkisesti pysyy ammosi”.
Jeesuksen toimintapahoihin kuului tuoda Jumalan valtakunta ihmisten keskelle hyvyyden ja armon kautta. Hän paransi saitaita, herätti kuolleita, heitti uos demoneja, ruokki nälkäisiä jne. Pyyteetöntä hyää kohdanneet ihmiset tlöysivat lohdutuksen ja armon. Paavali opettaa Jumalan hyvyyden vetävän meitä parannukseen (Room.2:4).
PYHÄ JUMALA
Uskon, että yksi keskeisimpiä syitä maailman kaottiseen tilanteeseen; väkivaltaan, kuolemaan, korruptioon, nälänhätään ja moneen muuhun on Jumalan pelon katoaminen. Sillä on seurauksensa. Kirjailija ja apologeetikko C.S. Lewis sanoi aikoinaan, että kipu ja kärsimys ovat Jumalan megafoni maailmalle. Jumala herättelee ihmiskuntaa hyvien, mutta myös dramattisten,jopa katastrofaalisten asioiden kautta.
Joelin kirjan profetiassa spuhutaan voimakkaasta Pyhän Henen vuodatuksesta ja Hengen liikehdinnästä (Jooel 2:28-29).
Mutta se päättyy sanoihin:
Mutta se päättyy sanoihin:
”Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.”
Juuri nyt maailma on milettömän kaaoksen kourissa. Islamilainen maailma kiehuu ja tänään Japanissa on ollut valtava maanjäristys tsunameineen. Emme tässä vaiheessa edes tiedä ja tajua Japanin tuojen ja kuolonuhrien määrää...
Seitsemän vuoden takaiset tapahtumat Kaakkois-Assian tuhoista palautuvat mieliin.
Kun avasin Ilta-Sanomien internetsivun, oli sivulla iso uutinen Japanin katastrofusta. Hiukan alaspäin sivua rullatessa puhutaan kuin ei mitään olisi tapoahtunut jostain Big Brother sikailusta. Mieleeni tulee väkisin Ilmestyskirjan sanat:
”Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä.
He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan” (Ilm.9:20-21).
Jumalan valtakunta on jumalatieoisuuden heräämistä.
Se merkitsee sitä, että Jumala vastuuttaa meidät teoistamme.
Mitä Jumalan lasten tulee tehdä vallitsevien tapahtumien pyörteessä?
Daavidin psalmi vastaavat siihen:
”Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi:
"Etsikää minun kasvojani".
Herra, minä etsin sinun kasvojasi”(Psalmi 27:8).
Sen sijaan että alamme vahtaamaan uutiskuvia ja täyttämään itsemme hädällä ja hämmenyksellä; lähdemme valtamedian imuun, meidän tule laskeutua vapiseville polvillemme. Meidän tulee Daavidin tavoin astua Herran pyhien kasvojen eteen, kuunnella mitä hän meille puhuu henkilökohtaisesti.
Milloin sinulla oli viimeksi kahdenkeksineen tapaaminen Herran kanssa?
Jumalan kasvojen etsiminen on elämäntapa, johon Pyhä Henki kutsuu seurakuntaansa. Aikasemmassa psalmissaan Daavid julistaa:
”Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella” (Psalmi 17:15).
Me muutumme Kristuksen kaltaiseksi ajattelumme, asenteidemme – siis henkemme osalta. Paavali kirjoittaa:
”Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki” (2.Kor.3:17-18).
Jumalan profeetallisen Hengen vuodatus ei merkitse vain sairaiden parantumisia, ihmeitä ja merkkejä.
Se merkitsee seurakunnalle ennen muuta sitä, että me etsimme Herrran kasvoja muuttuaksemme hänen kaltaisikseen.
Jumalan valtakunta merkitsee mös Herran päivän tuloa, sitä että Jumala puuttuu ajassamme sen historian kulkuun. Tapahtuu ennakoimattomia asioita, jotka sekoittavat itsekkään elämäntapamme ja pakottaa meidät ottamaan Jumalan huomioon suunnitellessamme ja eläessämme elämäämme.
Milessäni on ollut Danielin kirjan kuvun viisi sanoma, jossa Persian hallitsija Belsasar häpäisi Jumalan temppelin kulta- ja hopea-astiat.
Olen varma myös siitä, että Jumalan pyhyyttä häpäisevä uskonnolisuus, olipa se kristillistä tai ei kristillistä sävyltään, tullaan tuomitsemaan.
JUMALAN VALTAKUNTA TULEE
Niinpä uskon, että seuraava sana on tämän hetken seurakunnalle tänään:
”Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt” (Jes.26:20).
Meitä ei ole kutsuttu kulkemaan maailman valtavirran mukana kauhua aiheuttavien sanomien perässä, eikä Jumala ole viemässä meitä pelkoon tai vihaan (katso 1.Tess.5:9).
Uskon, että Pyhä Henki kutsuu meitä näinä aikoina vetäytymään suljetun oven taaksen kahdestaan Herramme kanssa, kohtaamaan hänet, joka hallitsee (katso Matt.6:6).
Sillä hän rakastaa meitä ja rakstaa puhua meille. Hän rastaa myös edelleen kadotukseen matkalla olevia. Siksi hän haluaa meidän viettävän aikaa hänen kanssaan, jotta voimme ilmaista Isän sydämen rakkauden tälle maailamelle.
”Tästä lähtien Jeesus julisti: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" (Matt.4:17)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti