Luonnollisesti ylikuonnollinen
Olemme ottaneet Itä-Helsingin seurakunnanistutustiimissämme käyttöön sellaisen termin, kuin ”luonnollisesti yliluonnollinen”.
Se on yksi arvoistamme. Ajatuksena ja tavoitteena on elää yliluonnollisen Jumalan lapsina niin, että esim. profeetallisuus ja sairaiden parantaminen on osa arkipäivän kristilliyyttämme ilman sensaatiohakuisuutta.
Kyse on elämäntavasta.
Voimme opetella profetoimaan ja rukoilemaan ihmisten puolesta turvallisesti ilman virheiden tekemisen pelkoa.
Luonnollisesti yliluonnollinen merkitsee myös sitä, että voimme profetoida ja rukoilla ilman erityistä äänensävyn muutosta tai muuta dramatikkaa vaikuttamatta jotenkin omituiselta. Yliluonnollisuuden ei tarvitse olla ”hörhöilyä”!
Kun puhumme profeetallisuudesta ja profetioista (riippuen kokemuksistamme ja kristillisestä taustastamme), merkitse eprofeetalisuus osalle pelkästään Jumalan sanansaarnaa, toisille se merkitsee jotain ”hurmahenkisyyttä” ja kolmannelle Jumalan puhetta sanassa ja rukouksessa.
Omasta nuorudestani muistuu mieleeni tilanne, jossa joka profrtoi kovaäänisesti kirkossa. Profetiaa edelsi voimakas kielilläouhuminen ja sitten varsinainens elitys, jonka kielilläpuhuja itse toi esielle valtavalla äänimassallaan: ”Lapseni, lapseni, minulla on sellainen sanoma, että joka sen kuulee, sen korvat soivat...!”
Mitä ikinä sitten ajattelemekin profeetallisuudesta, on se ydin ilmaista, ilmoittaa ja konkretioida Isän rakkautta. Jumalan valtakunta on Isän rakkauden, Pyhän Hengen voiman ja Kristuksen läsnäolon osoittamista.
Profeetallisuuden käsrki tähtää tähän monimuotoisuudessaan ja moni-ilmeisyydessään. Paavali opettaa:
”Mutta se, joka profetoi, puhuu ihmisille:
hän rakentaa, kehottaa ja lohduttaa.”
(1.Kor.14:3)
Profeetallisuus on ennen kaikkea Jumalan rakkauden ja länsäolon havainnoimista ja osoittamista.
Profeetallisuuden kautta yliluonnollinen astuu luonnollisuuteen, murtaen niiden väliset rajat ja jännitteet.
Profeetallisuus on hyvin monimuotoinen armoitusten sarja.
Sen sisälle mahtuu tiedonsanat, viisaudensanat, profeetalliset unet, henkien erottaminen ja itsessään Jumalan sanan opettaminen ja saarnaaminen.
Profeetallisuus Vanhassa testamentissa
Vanhan testamentin aikaan Israelissa oli kolme instituutiota:
- kuninkaat → maallinen hallinto monarkiana
- papit → hengellinen hallinto ja jumalanpalv. elämä
- profeetat → yliluonnollinen sana ”näin sanoo Herra”.
Kuninkuus ja pappeus olivat isältä pojalle perityviä virkoja.
Profeetan kutsumus vaati erityistä Jumalan antamaa kutsua,
sim. Jesaja (Jes.6.).
Profeetat elivät Jumalan lähellä, nähden, kuunnellen ja kuullen,
mitä Herra heille puhui. He asuivat usein erämaissa ja ilmaantuivat kansakunnan kriisi- tai taitehetkissä ohjaamaan kansaa Jumalan tahdon tekemiseen.
Profeetat rukoilivat ja puhuivat sen mukaan, mitä Herra heille antoi puhuttavaksi.
Seuraavat hepreankieliset termit ilmaisevat profeetan henkilön ja palvelutehtävän luonnetta. He olivat:
1) näkijöitä (1) 1.Sam.9:9, hepr. roeh
Vastaava merkitys hoseh (Aam.7:12).
HUOM! Ei transsi näkijä tai ennustaja! Lain suhde ennustajiin oli hyvin sekeä. Heidät tuli poistaa kansasta (3.Moos.19.31; 20:6)!
Profeetat olivat ihmsiäiä, jotka näkivät Jumalan näkymättömään; Jumalan silmin.
2) Heitä kutsuttiin Jumalan miehiksi, hepr. ish haelohim (5.Moos.33:1; 2.Kun.9:7) Se kuvaa kutsumuksen luonteesta!
3) He olivat Herran palvelijoita, hepr. ebed JHWH (1.Kun.14:18; 2.Kun.9:7) joka kuvaa asema – ei herrana vaan Herran palvelijana.
4) He olivat Herran sanansaattajia, hepr. melek JHWH (Hag.1:13; Mal.3:1), vrt. lähettiä, joka vie toisen antaman toimeksiannon eteenpäin.
Pääpaino oli Jumalan tahdon ilmoittamisessa.
Profeettojen tehtävä oli palauttaa kansa takaisin Jumalan tahdon eli Jumalan sanan mukaiseen elämään. He muistuttivat, mitä Herra oli laissa sanonut.
Vanhan testamentin aikaan profeetan virka oli harvojen ”etuoikeus”.
Sitä leimasi erehtymättömyys. Aidon profeetan tunnisti siitä, että profetia totetui.
Heidän tapansa ilmaista ajatukset ”näin sanoo Herra” alleviivasi palvelutehtävän jumalallista alkuperää.
Ilmaisu ”näin sanoo Herra” oli Herran profeetan tuntomerkki.
Seurakunta, profeetallinenkansa
Vt:n loppupuolella profeetta Jooel profetoi ajasta, jollin koko Jumalan kansa olisi kuin profeetat:
”Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni
kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat,
nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.
Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä”(Jooel 3:1-2 KR-92; vanha käännös: Jooel 2:28-29).
Mitä Jooel sanoi?
Jumala ottaa ihmisiä ja kaikista kansan kerroksista välttämään profeetallisen sanansa.
Se ei koskisi enää vain erityisiä profeettoja.
Vaan Herra vuodattaa profeetallisen Hengen, niin että monet profetoivat ja näkevät profeetallisia unia: nuoret ja vanhat, vapaat ja orjat...kuka tahansa Jumalan oma!
Mihin aikaan ja kansaan Joel oikein viittasi?
Apt.1:8; 2:1-4,11-18 kertoo Pyhän Hengen vuodatuksesta tulisine kielineen ja kielilläpuhumisineen.
Simon Pietari sanoo tuhansille ihmettelijöille Jerusalmissa,
että tapahtunut on nyt sitä, mitä Jooel muinoin profetoi.
Herra vuodatti profeetallisen Henkensä tavallisten ihmisten päälle,
niin että he puhuivat eri kielillä Jumalan suurista teoista!
Kun Pyhä Henki vuodatettiin koko seurakunnan ylle, täytyi samalla eräs Mooseksen rukous:
”Oi, jospa koko Herran kansa olisi profeettoja, niin että Herra antaisi henkensä heihin!" (4.Moos.11:29)
Jumalan profeetallinen kansa on hänen seurakuntansa!
Herra ilmestyy nyt seurakuntansa kautta ja seurakuntansa keskellä,
sillä Ut:n teologian mukaan Jumala on sitoutunut toimimaan maailmassa seurakuntaruuminsa välityksellä.
Profeetallisuus Uudessa tetastamentissa
Laajentuneen palvelutehtävän ohella profeetat mainitaan erillisenä virkana paimenten, opettajien, apostolien ja evankelistojen rinnalla (Ef.4:11-13).
Paavali opetti profeetallisuuden olevan tärkeä osa uskovien rohkaisua. Henkilökohtaisesti uskon, että terve profeetallisuus seurakunnassa kulkee paimenuuden rinnalla. Näin paimenuus ja profeetallisuus yhdessä voivat olla rohkaisuun, lohdutukseen ja totuuteen ohjaavia palvelutehtäviä.
Ehkä keskeisin opetus koko Uudessa testamentissa profeetalisesta palvelusta löytyy Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korintilaisille. Hän kirjoittaa siitä seuraavaa:
”Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.
Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.
Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu (1.Kor.14:1-4).
Alkutekstin mukaan jae 1 kuluu:
DIÔKETE TÊN AGAPÊN, ZELUTE DE PNEUMATIKA, MALLON DE INA PROFETEUÊTE.
”Tavoitelkaa vainon vimmalla epäitsekästä rakkautta ja tavoitelkaa kiihkeästi hengellisiä asioita, erityisesti profetoimista”.
Paavali asettaa Jumalan antaman ja vaikuttaman rakkauden kaiken hengellisen palvelun perustaksi ja innoittajaksi (luku 13).
Tätä ei tule koskaan unohtaa, sillä profeetallisuuden kautta Isä paljastaa meille oman sydämensä, kuinka paljon hän rakastaa sinua ja minua.
Profeetallisuuden päämäärä
Paavali tiivistää sen luvun 14 jakeen 1 sanoihin.
Ja sen jälkeen käskee (käskymuoto) tavoitella profetoimista.
Miksi?
Koska profetoiminen (jae 3)
- kehottaa
- rohkaisee ja
- lohduttaa
Toisin sanoen profeetallisuuden tarkoitus on konkretisoida meille Jumalan Isän sydän.
Viedä meidät luonnolliset ihmiset yliluonnollisen ja meitä niin äärettömän paljon rakastavan Isän syleilyyn.
Termit kehottaa, rohkaisee ja lohduttaa sulkevat pois kaiken musertamisen, manipuloinnin ja hengellisen väkivallan.
Kuinka me voimme kuulla Jumalaa profeetallisesti?
Tulemalla riittävän lähelle Isän sydäntä.
Aavin on vankka Raamatun tuntemus.
ÄLÄ KORVAA JUMALAN SNAN OPISKELUA MILLÄÄN MUULLA!
Raamatun systemaattisen opiskelun rinnalla on syvä rukouselämä.
Otat aikaa kuullaksesi, mitä Jumala puhuu SINULLE ITSELLSI.
Sillä ainakin 80%:tia siitä, mitä Herra puhuu, on tarkoitettu vain meitä itseämme varten.
Voidaksesi rohkaista, lohduttaa ja ohjata toisia profeetallisesti, on sinun ensin kuultava ja toteltava sitä, mitä Herraa puhuu sinulle sanansa kautta.
Se jota sinä rakastat, sen seurassa sinä haluat olla.
Tutki ja tarkkaa sitä tapaa ja sävyä, miten hän puhuu Raamatussa!
Vuorisaarna (Matt.5-7)
Johanneksen evankeliumi (luvut 10, 14-17)
Kun Paavali kirjoittaa, että ”profetoimisemme on vajavaista”
, puhuu se ennen muuta inhimillisyydestä yliluonnollisen Jumalan lapsina (1.Kor.13:9). Se mitä ”kuulen” tai ”näen”, välittyy ja suodattuu aina sen persoonan kautta, millainen itse olen.
Niinpä ”kuulemiseni” tai ”näkemiseni” ei voi olla Vanhan testamentin profeettojen arvovallan mukaan ladattua ”näin sanoo Herra” -erehtymättöntä ilmestystietoa.
Tämän myötä kukaan meistä ei voi olla tasapainoisen, Jumalan sanaan pohjavaan arvioinnin ja kritiikin ulkopuolla.
Paavali opettaa kaiken profeetallisuuden arvoimisesta.
Sama koskee myös Jumalan sanan saarnan opetusta ja julistusta.
”Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot” (1.Kor.14:29).
Arvosteleminen – mieluimmin arvioiminen on käskymuodossa.
Se oikeastaan kysyy onko profetia ja esiin tuotu ajatus Jumalan antama vai nouseeko se muista intressesitä?
Arvioiminen ei ole tulen sammuutamista, vaan pikemminkin sen kohentamista.
”Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetian lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää” (1.Tess.5:21, RK-92).
Jos profeetallisuus on selvässä ristiriidassa sanan ilmoituksen kanssa,
hylkää se oikopäätä!
Sillä kaiken profeetallisuuden perusta on syvässä Raamatun tuntemisessa!
Ja jos tiedonsana tai profeetallinen vaikutelma osuu kohdalleen,
on se pelkästään merkki Jumalan armosta.
Eikä merkki ajatuksen esiintuojan valovoimaisuudesta tai omasta viisaudesta!
Profeetallisen palvelun päämäärä ei ole aiheuttaa pelkoa tai murskata toivoa esim. julistamsalla kuolemaa tai sairastuista tai ohjata raha-asioissa tai aviopuolison löytymisessä.
Aloitin Pavalin lauseesta, jonka mukaan kaikki profeetallinen palvelu täthtää ihmisten rohkaisuun, kehoitukseen ja lohdutukseen (1.Kor.14:3).
New Living Traslation:
”Mutta joka profetoi, vahvistaa toisia, rohkaisee heitä ja lohduttaa.”
0 kommenttia:
Lähetä kommentti