TULKOON SINUN VALTSKUNTASI Osa 7

SAIRAIDEN PARANTAMINEN 

Opetus 2

JUMALA HALUAA PARANTAA

Raamattu osoittaa Jumalan haluavan parantaa.

Jeesus kysyi usein sairalilta haluavatko nämä tulla terveiksi ja toisaalta Jeesus itse sanoi haluavansa sairaan parantuvan (katso Matt.8:1-3 Mark.1:41).

Se että kaikki eivät parane tässä maailmassa ja tässä ajassa, vaan vasta ikuisuudessa, ei tee koskaan tyhjäksi Jumalan halua parantaa.

Miksi kaikki eivät parane?

Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Jeesus torjui juutalaisten yleisen ajattelun siitä, että kaikkien kärsimyksen, köyhyyden ja sairauden taustalla on ihmisen omat laiminlyönnit, synnit tai vanhempien synnit (ks. Joh.9:1-3).

Opettaessani sairaiden puolesta rukoilemisesta, tuon esille mielestäni yhden tärkeän faktan: kärsimys ei pyhitä tai tee kenestäkään jalostuneempaa ihmistä. Päinvastoin, joskus kärsimys voi tehdä meistä loputtoman katkeria.

En myöskään usko sellaiseen teologiaan, ettemmekö voisi saada suurempaa taakkaa, mitä jaksamme kantaa.

Jeesus itse murtui ristin alle ja Simon kyreneläinen kantoi ristin Golgatalle.

Häntä kannateltiin.

Kansallisissa ja maailmaa ravistelevissa katastrofeissa kuulemme usein esitetyn kysymyksen ”nukkuiko Jumala; missä Jumala oli, kun pahaa tapahtui? --- Jos Jumala olisi kaikkivoipainen, voisi hän estää pahan,

niinpä hän on rakkaudeton, kun viattomat ihmsiet kärsivät...”

Nämä syytökset osoittavat yden tosiasian:

Jeesuksen ristinkuoleman merkitystä ei ole ymmäretty!

Kirjassa Where Was God on September 11? (Missä Jumala oli syyskuun 11. päivänä?, EVANGELICAL PRESS 2002) John Blanchard vastaa tällaisiin syytöksiin eräälle ihmsielle:

”Koska paha näyttää vaivaavan teitä niin paljon, olisin kiinnostunut tietämää mitä olette tehneet sille pahalle, jonka näette itsessänne?”

Toisinaan koettelemus näyttäisi Raamatussa sisältyvän Jumalan kokonaisuunitelmiin kansan tai yksilöihmisen kohdalla.

• Joosefin kärsismys ja hänen sukunsa ja koko Israein pelastus nälänhädältä
  
  
• Jeesus, koko ihmiskunnan pelastus
  
  
• Jeesuksen parantaman rapa: ”Jotta Jumalan teot tulisivat julki”...

Filippiläiskirjeessä Paavali tuo esille tärkeän näkökulman kärismyksestä. Hän kirjoittaa:

”Mutta minä tahdon, että te, veljet, tietäisitte, että se, mitä minulle on tapahtunut, on koitunutkin evankeliumin menestykseksi,
niin että koko henkivartioston ja kaikkien muiden tietoon on tullut,

että minä olen kahleissa Kristuksen tähden,
ja että useimmat veljistä, saaden Herrassa uskallusta minun kahleistani,

yhä enemmän rohkenevat pelkäämättä puhua Jumalan sanaa.

...Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,
minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten ole missään häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin, niinkuin aina, on tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella rohkeudella, joko elämän tai kuoleman kautta.

Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto”(Filip.1:12-14, 19-21).

Mikä tahansa ”kahle” - paitsi synti – voi muodostua elämämme kautta siunaukseksi (vrt. 2.Kor.4:15). 

Jumalan armo voi kääntää kivun siunaukseksi toisten elämään, jota kohtaamme ja saamme palvella. Näin kärsimyksen terä taittuu. 

Kuitenkaan mikä kärsimys tai ”kahle” ei ole itsessään itsetarkoitus.

”Kahle” ei ollut Paavalin elämässä este Jumalan armon ilmenemiselle.

Se teki hänet armosta täysin riippuvaisen (2.Kor.:1-10).

Niinpä hän uskalsi asettaa koko elämäsnä päämäärksi Krituksen kunnian tavoittelemisen elämssä ja kuolemassa.

Yksi keskeisimpiä syitä miksi meidän tulee erityisesti rukoilla sairaiden puolesta, on sairauksien ja kärsimysten hengellisessä luonteessa.

Sairaudet ja kärsimykset ovat langenneen luomakunnan kahleita.

Niiden juuri on syntiinlankeemuksessa, vaikkei jokaisen sairauden ja kivun takana olekaan henkilökohtainen syntielämä.

Sillä jos unohdamme ihmisen syntiinlankeemuksen seuraukset, meille tulee teologisia ongelmia soveltaa tätä opetusta käytännössä.

Sairaiden parantuminen ja tuskan kierteiden katkaiseminen Jeesuksen nimessä, oli alkuseurakunnan aikana yksi voimakkaimmista tavoista vetää ihmiset Jumalan luokse.

MITEN RUKOILEMME SAIRAIDEN PUOLESTA

Uskon sellaiseen Juamalaan, joka sitoutuu omaan sanaansa – riippumatta uskomme määrästä.

Ukson määrän sijaan painotankin uskollisuutta toimia sanan mukaan.

Uskosi vahvistuu uskollisuuden mukaan, ei odottamalla jonkun muun toimivan puolestasi. OLE JOHDONMUKAINEN TOIMINNASSASI!

Tehokas oppiminen ja myös tulosten saaminen perustuu toistohin.

Rukoile sairaan puolesta aina, kun voit.

Kysymys on Jumalan valtakunnasta ja Jumalan hallintavallasta ihmisten elämässä, jota julistamme ja myös tuomme rakkauden osoittamisen kautta heidän elämäänsä seurakuntana.

Ajatuksemme Itä-Helsingin seurakunnan istutustyössä elää luonnollisesti yliluonnollisena pitävät sisällään myös ajatuksen siitä, että kuka tahansa Jeesuksen Herruuteen uskova voi ja saa rukoilla sairaan puolesta.

Emme usko lavakarimaatikohin, yhden miehen tai yhden naisen jalustalle nostamiseen, johonkin hengelliseen ”supertähteyteen”.

Se että Pyhä Henki on vuodatettu koko seurakunnan päälle, mahdollistaa laajamittaisen profeetallisen palvelun ja voitelun, käsittäen kaikki armoitukset sairaiden puolesta rukoilemiseen saakka.

Kuinka voimme rukoilla sairaiden uolesta?

Jeesus sanoi, että ”minun nimessäni...he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi" (Mark.16:18).

Sitoudu tähän lupaukseen koko voimallasi!

Tämän vahvistukseksi Jeesus sanoo:

”Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon” (Matt.8:13)

Palautapa mieleesi tuhlaajpoikakertomus. 

Kun isoveli ”urputti” isän tuhlailusta pikkuveljeään kohtaan pitäen sitä epäoikeudenmukaisena eleenä itseään kohtaan, vastasi isä seuravaa:

”Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun” (Luuk.15:31).

Omistajuus on sidoksissa huoneenhaltijuuteen, josta mm. Paavali puhuu:

”Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.
Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan,

että heidät havaitaan uskollisiksi” (1.Kor.4:1-2).

HUOMAATKO, KUINKA PALJON USKOLLISUUTTA PAINOTETAAN?!

Huoneenhaltija on isäntänsä omaisuuden hoitaja, joka itsekin on isännästään riippuvainen.

Tuhlaajapoka kertomuksen vanhemman veljen ongelma oli hyödyntää isän omaisuutta itsekkäästi, vain omaan hyvänsä edistämiseen.

Itsekekseiyyden sijaan Jeesus käskee:

”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia,

ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa” (Matt.10:18).

Eli annamme hyvän kiertää!

Vierivä kivi ei sammaloidu.

Jos haluat kasvaa armoituksissa, joita olet Herran huoneenhaltijana saanut armosta, älä kätke sinulle uskottuja talentteja. 

Sillä hoidat Isäsi ja isäntäsi omaisuutta.

Rukoile uskollisesti, vaikka et heti näkisi tuloksia.

Jumala vastaa tuloksista, me vastaamme kuuliaisuudesta.

Joskus tarvitaan useampia rukoushetkiä sairaan puolesta.

Jeesus käskeekin meitä olemaan kestäviä rukouksessa (Luuk.17:1).

Kestävyys on määrätietoisuutta!

Tässä kohtaa haluan painottaa kuuliaisuutta Pyhälle Hengelle.

Jokainen rukoushetki sairaan kanssa on yksilöllinen. 

Niin on myös Pyhän Hengen johdatuksen laita. 

Apostolit toimivat sen mukaan, miten Pyhä Henki heitä johti. 

Se koski myös rukouksen sisältöä. He eivät toimineet omavaltaisesti, omin päin. He rukoilivat tilannekohtaista johdastusta kuhunkin tilanteeseen. Apostolien teoista voimme löytää useita esimerkkejä siitä, mitä kuuntelva ruous on ja miten se toimii...

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten voimme rukioilla sairaiden puolesta:

• Käsien laskeminen sairaan päälle Jeesuksen nimessä (Mark.16:17-18).
  Rukous Jeesuksen nimessä on hänen auktoriteettinsa tunnustamista (Joh.14:12-14). Älä unohda kuka on ylipäällikkö ja millaisen päiväkäskyn hän on antanut suhteessa sairauksiin! Älä unohda valtaa käskeä (vuorivertaus; apostolit Jerusalemin pylväskäytävässä). 
  Meille voi olla vieratsa käskeä sairuksia väistymään. 
  Jeesus ja apostolit toimivat kuitenkin juuri näin, sillä jokainen valta ja voima on alamainen Jeesuksen nimen herruudelle (kasto esim. Mark. 2:10-11; Apt.3:1-8).

• Öljyllä voitelu(Jaakob 5:14-15). Vanhassa testamentissa öljy oli Jumalalle erottautumisen ja vihkiytymisen merkki. Uudessa testamentissa se symboloi Pyhän Hengen läsnäolosta. Öljyllä voitelu annettiin eerrityisesti uskovien palvelua varten.
  
  
• Jumala on antanut ja antaa erilaisia armoituksia ja voimavaikutuksia parantaa sairaita (1.Kor.12:9). Joillakin nämä armoitukset toimivat jatkuvammin, kun taas toisilla harvemmin.

• Joidenkin tulee toisinaan vapautua ensin syntisiteistään, voidakseen vastaanottaa parantumisen. Silloin, kun kyse on jatkuvasta, ihmistä dominoivasta riippuvuudesta ja tuhoavasta toimintatavasta. 
   
• Alkaessamme palvella sairaita, luomme tarpeeksi turvallisen ilmapiirin. Emme pakota ketään rukoiltavaksi, emmekä lupaa kenellekään parantumista, mutta vakuutamme uskovamme Jumalan haluavan parantaa sairaita.
  ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer.29:11).
   
• Pyydämme Pyhää Henkeä tulemaan, joka tekee kaiken eläväksi (vrt. Hes.37:9; Joh.6:33).
  
  
• Lääkärin pitää todeta sairaus voitetuksi, vaikka näkisimme näkyviä tuloksia. Vain lääkärillä on oikeus antaa lupa lääkityksen loppettamiseen. Olemme vastuullisia neuvoistamme Jumalan ja ihmisten edessä.

Opetussarja Jumalan valtakunnasta päättyy.