JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME

Seurakuntalainen.fi sivusto ottaa kantaa EU:n uusin säädöksiin, joidenka mukaan ruuanjakeluapu sitä tarvitseville uhkaa pahimmassa tapauksessa tyrehtyä pelkän maitojauheen jakamiseen. Miten se vaikuttaa apua tarvitsevan elämänlaatuun ja henkiseen jaksamiseen on kysymys, jota olisi ehdottoman välttämätöntä miettiä EU:n päättävissä elimissä, sekä Arkadianmäellä. Oma kysymyksensä onkin sitten siinä, onko siihen halua? Kenen etu on tärkein?

Tässä suoralainaus seurakuntalainen.fi sivulta:

Syynä tilanteeseen on se, että EU:n interventiovarastoissa on viljaa vain kuusi prosenttia siitä määrästä, mitä EU:n jäsenmaat ovat hakeneet ruoka-apuohjelmiinsa.

– Suomen interventiovarastojen vilja on Suomessa viljeltyä, mutta se on EU:n omistuksessa. Varastot ovat suurimmat Suomessa ja Ruotsissa. Komissio on määrittänyt missä maassa avun tarve on suurin ja minkä perusteella vilja kohdennetaan niihin. Maita on viisi: Bulgaria, Romania, Tsekki, Slovakia ja Malta. Suomen maitojauhe tulee Virosta ja Hollannista. Myös muun muassa sellaiset suuret ruuanjakajat kuten Espanja, Ranska ja Italia jäävät näillä näkymin kokonaan vaille interventioviljaa, sanoo Merja Laitinen Maaseutuviraston interventio- ja tuontiyksiköstä.

UUSI HALLITUS PALJON VARTIJANA

On mielenkiintoista katsoa, millaisiin urotekoihin eilen nimitetty uusi hallitus ja uusi eduskunta omalla vaikutusvallallaan pyrkii tai pääsee tulevissa linjauksissaan. Varsinkin, kun kysymys on heikommin ansaitsevien, toimeentulotukien varassa elävien, työttömien, sairaspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen ja yksinhuoltajien jokapäiväisestä leivästä. Kysymys on siis jokapäiväisestä selviämisestä!

Ja onko päättäjillä EU komissiossa tai Arkadianmäellä käsitystä siitä, mitä on elää tilanteessa, jossa äiti miettii mitä on varaa ostaa jääkappaiin, verrattuna siihen, mitä mieli tekisi laittaa perheelleen ruuaksi?

Se että et voi ostaa, kuin sitä mitä kädessä olevat kolikot sanovat, on täysi vastakohta sille, mitä haluat ostaa mielihalujesi ja makutottumustesi mukaan.

Tässä valossa mietittynä kaikki Kreikan miljardiavustukset ja tulevan vaalikauden muut lainatakaukset nousevat mielestäni varsin mielenkiintoiseen valoon…!

Uusi hallitus ja eduskunta tarvitsee jokaisen Jumalan lapseksi itseään kutsuvan esirukouksen, jotta sen tekemät linjaukset ja päätökset olisivat oikeudenmukaisia edes jokseenkin. Esirukousten ohessa voimme tarttua kynään ja ottaa asioihin oikeasti kantaa. Pelkän äänisoikeuden käyttäminen ei aina ole tae ratkaisuista, joissa oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus toteutuu yhteiskunnassa.

YHTEISKUNTARAUHA

Ei tarvitse olla profeetta arvatakseen, että mikäli peruselintarvikkeiden hinnat nousevat, polttoaineet jatkavat kallistumistaan, jos leipäjonoissa tarjotaan ”eioota” ja pröystäilevien EU maiden vastuuttomuutta lisärahoitetaan uusilla lainoilla, tulee se näkymään yhteiskuntarauhassa. Me näemme jo nyt joissakin Euroopan maissa mellakoita, kauppojen ryöstelyitä ja mielenosoituksia, jotka ovat ainakin osittain saaneet pontta sydämettömästä päätöksenteosta, ahneudesta ja itsekkyydestä.

Europarlamentaarikko Sari Essayah on lähettänyt aiheesta vakavan selvityspyynnön Euroopan Unionin komissiolle, jota lainaan: 

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 562/2011 olevan jakelusuunnitelman mukaan vuonna 2012 Suomelle ei ole EU:n ruoka-apuun osoitettu lainkaan viljatuotteita, pelkästään maitojauhetta (741,304 tonnia eli n. 82 % Suomen hakemasta määrästä). Syynä tähän on se, että EU:n interventiovarastoissa on tällä hetkellä viljaa vain 6 prosenttia siitä määrästä, jota on haettu jäsenmaista EU:n ruoka-apuohjelmaan liittyen.

Tilanne on poikkeuksellinen myös sen vuoksi, että markkinoilta ei voida enää ostaa tuotteita määrärahalla, kuten aiemmin on tehty sellaisina vuosina, jolloin EU:n interventiovarastoissa ei ole ollut riittävästi interventioviljaa ruoka-apuohjelman tarpeisiin nähden. Taustalla on EU:n tuomioistuimen päätös 13.4.2011 Saksan esittämään kanteeseen. Tuomioistuimen mukaan komission jakelusuunnitelmassa olevat määrät tulee suhteuttaa interventiovarastojen määriin. Määrärahalla tehtävät hankinnat ovat yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen (1234/2007, artikla 27) vastaisia.

Viime vuosina Suomessa on jaettu EU:n ruoka-apuna kymmenkuntaa eri tuotetta, jauhoja, näkkileipää, mysliä, pastaa jne. Nyt on suuri huoli siitä, että vain yhden tuotteen jakaminen ei toimi. Pelkona on pitkälti vapaaehtoistyönä tehtävän ruokajakelun keskeytyminen. Samalla voi käydä niin, että ruoka-avun rinnalla jaettava muualta lahjoituksen saatu ruoka ja ateriat jäävät jakamatta.

Jokapäiväinen leipä on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se jokaisen valtion on pystyttävä takaamaan kansalaisilleen. Kirkkojen ja erilaisten avustusjärjestöjen käytännöntyö on monelle jokapäiväisen leivän käytännönturvaaja, yhä kasvavassa määrin. Jos nyt tehdyt linjaukset ja päätökset katkaisevat auttavan käden sydämettömän päätöksenteon, ahneuden ja itsekkyyden takia, kuka kestää ja maksaa niistä koituvat seuraukset?!